Psalmit 9

1Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi. 2Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein. 3Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä. 4Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari. 5Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi. 6Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut. 7Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa. 8Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan. 9Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina. 10Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra. 11Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan. 12Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa. 13Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista, 14että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi. 15Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät. 16Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. Sela. 17Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan. 18Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi. 19Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä. 20Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.

1I will give thanks to Yahweh with my whole heart. I will tell of all your marvelous works. 2I will be glad and rejoice in you. I will sing praise to your name, O Most High. 3When my enemies turn back, they stumble and perish in your presence. 4For you have maintained my just cause. You sit on the throne judging righteously. 5You have rebuked the nations. You have destroyed the wicked. You have blotted out their name forever and ever. 6The enemy is overtaken by endless ruin. The very memory of the cities which you have overthrown has perished. 7But Yahweh reigns forever. He has prepared his throne for judgment. 8He will judge the world in righteousness. He will administer judgment to the peoples in uprightness. 9Yahweh will also be a high tower for the oppressed; a high tower in times of trouble. 10Those who know your name will put their trust in you, for you, Yahweh, have not forsaken those who seek you. 11Sing praises to Yahweh, who dwells in Zion, and declare among the people what he has done. 12For he who avenges blood remembers them. He doesn’t forget the cry of the afflicted. 13Have mercy on me, Yahweh. See my affliction by those who hate me, and lift me up from the gates of death; 14that I may show all of your praise. In the gates of the daughter of Zion, I will rejoice in your salvation. 15The nations have sunk down in the pit that they made. In the net which they hid, their own foot is taken. 16Yahweh has made himself known. He has executed judgment. The wicked is snared by the work of his own hands. Meditation. Selah. 17The wicked shall be turned back to Sheol, even all the nations that forget God. 18For the needy shall not always be forgotten, nor the hope of the poor perish forever. 19Arise, Yahweh! Don’t let man prevail. Let the nations be judged in your sight. 20Put them in fear, Yahweh. Let the nations know that they are only men. Selah.

1Een psalm van David, voor den opperzangmeester, op Muth-Labben. 2Ik zal den HEERE loven met mijn ganse hart; ik zal al Uw wonderen vertellen. 3In U zal ik mij verblijden, en van vreugde opspringen; ik zal Uw Naam psalmzingen, o Allerhoogste! 4Omdat mijn vijanden achterwaarts gekeerd, gevallen en vergaan zijn van Uw aangezicht. 5Want Gij hebt mijn recht en mijn rechtszaak afgedaan; Gij hebt gezeten op den troon, o Rechter, der gerechtigheid. 6Gij hebt de heidenen gescholden, den goddeloze verdaan, hun naam uitgedelgd, tot in eeuwigheid en altoos. 7O vijand! zijn de verwoestingen voleind in eeuwigheid, en hebt gij de steden uitgeroeid? Hunlieder gedachtenis is met hen vergaan. 8Maar de HEERE zal in eeuwigheid zitten; Hij heeft Zijn troon bereid ten gerichte. 9En Hij Zelf zal de wereld richten in gerechtigheid, en de volken oordelen in rechtmatigheden. 10En de HEERE zal een Hoog Vertrek zijn voor de verdrukte, een Hoog Vertrek in tijden van benauwdheid. 11En die Uw Naam kennen, zullen op U vertrouwen, omdat Gij, HEERE, niet hebt verlaten degenen, die U zoeken. 12Psalmzingt den HEERE, Die te Sion woont; verkondigt onder de volken Zijn daden. 13Want Hij zoekt de bloedstortingen, Hij gedenkt derzelve; Hij vergeet het geroep der ellendigen niet. 14Wees mij genadig, HEERE, zie mijn ellende aan, van mijn haters mij aangedaan, Gij, Die mij verhoogt uit de poorten des doods; 15Opdat ik Uw gansen lof in de poorten der dochter van Sion vertelle, dat ik mij verheuge in Uw heil. 16De heidenen zijn gezonken in de groeve, die zij gemaakt hadden; hunlieder voet is gevangen in het net, dat zij verborgen hadden. 17De HEERE is bekend geworden; Hij heeft recht gedaan; de goddeloze is verstrikt in het werk zijner handen! Higgajon, Sela. 18De goddelozen zullen terugkeren, naar de hel toe, alle godvergetende heidenen. 19Want de nooddruftige zal niet voor altoos vergeten worden, noch de verwachting der ellendigen in eeuwigheid verloren zijn. 20Sta op, HEERE, laat de mens zich niet versterken; laat de heidenen voor Uw aangezicht geoordeeld worden. O HEERE! jaag hun vreze aan; laat de heidenen weten, dat zij mensen zijn. Sela.