1Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. 2Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi". 3"Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'", 4niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. 5Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä. 6Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa. 7Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään. 8Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä." 9Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. 10Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen. 11Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt". 12Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan. 13Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta. 14Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia 15ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi". 16Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia. 17Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia". 18Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä. 19Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon. 20Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä. 21Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti. 22Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet. 23Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi 24sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä." 25Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". 26Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä. 27Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä." 28Ja hänen maineensa levisi kohta koko ympäristöön, kaikkialle Galileaan. 29Ja tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa. 30Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle. 31Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä. 32Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut, 33ja koko kaupunki oli koolla oven edessä. 34Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet. 35Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili. 36Mutta Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, riensivät hänen jälkeensä; 37ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: "Kaikki etsivät sinua". 38Ja hän sanoi heille: "Menkäämme muualle, läheisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin, sillä sitä varten minä olen tullut". 39Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat. 40Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa". 41Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu". 42Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui. 43Ja varoittaen häntä ankarasti hän laski hänet heti menemään 44ja sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille". 45Mutta mentyään pois tämä rupesi laajalti julistamaan ja asiasta tietoa levittämään, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli niiden ulkopuolella autioissa paikoissa; ja kaikkialta tultiin hänen tykönsä.
1The beginning of the Good News of Jesus Christ, the Son of God. 2As it is written in the prophets, “Behold, I send my messenger before your face, who will prepare your way before you. 3The voice of one crying in the wilderness, ‘Make ready the way of the Lord! Make his paths straight!’” 4John came baptizing in the wilderness and preaching the baptism of repentance for forgiveness of sins. 5All the country of Judea and all those of Jerusalem went out to him. They were baptized by him in the Jordan river, confessing their sins. 6John was clothed with camel’s hair and a leather belt around his waist. He ate locusts and wild honey. 7He preached, saying, “After me comes he who is mightier than I, the thong of whose sandals I am not worthy to stoop down and loosen. 8I baptized you in water, but he will baptize you in the Holy Spirit.” 9In those days, Jesus came from Nazareth of Galilee, and was baptized by John in the Jordan. 10Immediately coming up from the water, he saw the heavens parting, and the Spirit descending on him like a dove. 11A voice came out of the sky, “You are my beloved Son, in whom I am well pleased.” 12Immediately the Spirit drove him out into the wilderness. 13He was there in the wilderness forty days tempted by Satan. He was with the wild animals; and the angels were serving him. 14Now after John was taken into custody, Jesus came into Galilee, preaching the Good News of the Kingdom of God, 15and saying, “The time is fulfilled, and the Kingdom of God is at hand! Repent, and believe in the Good News.” 16Passing along by the sea of Galilee, he saw Simon and Andrew the brother of Simon casting a net into the sea, for they were fishermen. 17Jesus said to them, “Come after me, and I will make you into fishers for men.” 18Immediately they left their nets, and followed him. 19Going on a little further from there, he saw James the son of Zebedee, and John, his brother, who were also in the boat mending the nets. 20Immediately he called them, and they left their father, Zebedee, in the boat with the hired servants, and went after him. 21They went into Capernaum, and immediately on the Sabbath day he entered into the synagogue and taught. 22They were astonished at his teaching, for he taught them as having authority, and not as the scribes. 23Immediately there was in their synagogue a man with an unclean spirit, and he cried out, 24saying, “Ha! What do we have to do with you, Jesus, you Nazarene? Have you come to destroy us? I know you who you are: the Holy One of God!” 25Jesus rebuked him, saying, “Be quiet, and come out of him!” 26The unclean spirit, convulsing him and crying with a loud voice, came out of him. 27They were all amazed, so that they questioned among themselves, saying, “What is this? A new teaching? For with authority he commands even the unclean spirits, and they obey him!” 28The report of him went out immediately everywhere into all the region of Galilee and its surrounding area. 29Immediately, when they had come out of the synagogue, they came into the house of Simon and Andrew, with James and John. 30Now Simon’s wife’s mother lay sick with a fever, and immediately they told him about her. 31He came and took her by the hand, and raised her up. The fever left her, and she served them. 32At evening, when the sun had set, they brought to him all who were sick, and those who were possessed by demons. 33All the city was gathered together at the door. 34He healed many who were sick with various diseases, and cast out many demons. He didn’t allow the demons to speak, because they knew him. 35Early in the morning, while it was still dark, he rose up and went out, and departed into a deserted place, and prayed there. 36Simon and those who were with him followed after him; 37and they found him, and told him, “Everyone is looking for you.” 38He said to them, “Let’s go elsewhere into the next towns, that I may preach there also, because I came out for this reason.” 39He went into their synagogues throughout all Galilee, preaching and casting out demons. 40A leper came to him, begging him, kneeling down to him, and saying to him, “If you want to, you can make me clean.” 41Being moved with compassion, he stretched out his hand, and touched him, and said to him, “I want to. Be made clean.” 42When he had said this, immediately the leprosy departed from him, and he was made clean. 43He strictly warned him, and immediately sent him out, 44and said to him, “See you say nothing to anybody, but go show yourself to the priest, and offer for your cleansing the things which Moses commanded, for a testimony to them.” 45But he went out, and began to proclaim it much, and to spread about the matter, so that Jesus could no more openly enter into a city, but was outside in desert places: and they came to him from everywhere.
1Het begin des Evangelies van JEZUS CHRISTUS, den Zone Gods. 2Gelijk geschreven is in de profeten: Ziet, Ik zend Mijn engel voor Uw aangezicht, die Uw weg voor U heen bereiden zal. 3De stem des roependen in de woestijn: Bereidt den weg des Heeren, maakt Zijn paden recht. 4Johannes was dopende in de woestijn, en predikende den doop der bekering tot vergeving der zonden. 5En al het Joodse land ging tot hem uit, en die van Jeruzalem; en werden allen van hem gedoopt in de rivier de Jordaan, belijdende hun zonden. 6En Johannes was gekleed met kemelshaar, en met een lederen gordel om zijn lenden, en at sprinkhanen en wilde honig. 7En hij predikte, zeggende: Na mij komt, Die sterker is dan ik, Wien ik niet waardig ben, nederbukkende, den riem Zijner schoenen te ontbinden. 8Ik heb ulieden wel gedoopt met water, maar Hij zal u dopen met den Heilige Geest. 9En het geschiedde in diezelfde dagen, dat Jezus kwam van Nazareth, gelegen in Galilea, en werd van Johannes gedoopt in de Jordaan. 10En terstond als Hij uit het water opklom, zag Hij de hemelen opengaan, en den Geest, gelijk een duif, op Hem nederdalen. 11En er geschiedde een stem uit de hemelen: Gij zijt Mijn geliefde Zoon, in Denwelken Ik Mijn welbehagen heb! 12En terstond dreef Hem de Geest uit in de woestijn. 13En Hij was aldaar in de woestijn veertig dagen, verzocht van den satan; en was bij de wilde gedierten; en de engelen dienden Hem. 14En nadat Johannes overgeleverd was, kwam Jezus in Galilea, predikende het Evangelie van het Koninkrijk Gods. 15En zeggende: De tijd is vervuld, en het Koninkrijk Gods nabij gekomen; bekeert u, en gelooft het Evangelie. 16En wandelende bij de Galilese zee, zag Hij Simon en Andreas, zijn broeder, werpende het net in de zee (want zij waren vissers); 17En Jezus zeide tot hen: Volgt Mij na, en Ik zal maken, dat gij vissers der mensen zult worden. 18En zij, terstond hun netten verlatende, zijn Hem gevolgd. 19En van daar een weinig voortgegaan zijnde, zag Hij Jakobus, den zoon van Zebedeus, en Johannes, zijn broeder, en dezelven in het schip hun netten vermakende. 20En terstond riep Hij hen; en zij, latende hun vader Zebedeus in het schip, met de huurlingen, zijn Hem nagevolgd. 21En zij kwamen binnen Kapernaum; en terstond op den sabbatdag in de synagoge gegaan zijnde, leerde Hij. 22En zij versloegen zich over Zijn leer; want Hij leerde hen, als machthebbende, en niet als de Schriftgeleerden. 23En er was in hun synagoge een mens, met een onreinen geest, en hij riep uit, 24Zeggende: Laat af, wat hebben wij met U te doen, Gij Jezus Nazarener, zijt Gij gekomen om ons te verderven? Ik ken U, wie Gij zijt, namelijk de Heilige Gods. 25En Jezus bestrafte hem, zeggende: Zwijg stil, en ga uit van hem. 26En de onreine geest, hem scheurende, en roepende met een grote stem, ging uit van hem. 27En zij werden allen verbaasd, zodat zij onder elkander vraagden, zeggende: Wat is dit? Wat nieuwe leer is deze, dat Hij met macht ook den onreine geesten gebiedt, en zij Hem gehoorzaam zijn! 28En Zijn gerucht ging terstond uit, in het gehele omliggende land van Galilea. 29En van stonde aan uit de synagoge gegaan zijnde, kwamen zij in het huis van Simon en Andreas, met Jakobus en Johannes. 30En Simons vrouws moeder lag met de koorts; en terstond zeiden zij Hem van haar. 31En Hij, tot haar gaande, vatte haar hand, en richtte haar op; en terstond verliet haar de koorts, en zij diende henlieden. 32Als het nu avond geworden was, toen de zon onderging, brachten zij tot Hem allen, die kwalijk gesteld, en van den duivel bezeten waren. 33En de gehele stad was bijeenvergaderd omtrent de deur. 34En Hij genas er velen, die door verscheidene ziekten kwalijk gesteld waren; en wierp vele duivelen uit, en liet de duivelen niet toe te spreken, omdat zij Hem kenden. 35En des morgens vroeg, als het nog diep in den nacht was, opgestaan zijnde, ging Hij uit, en ging henen in een woeste plaats, en bad aldaar. 36En Simon, en die met hem waren, zijn Hem nagevolgd. 37En zij Hem gevonden hebbende, zeiden tot Hem: Zij zoeken U allen. 38En Hij zeide tot hen: Laat ons in de bijliggende vlekken gaan, opdat Ik ook daar predike; want daartoe ben Ik uitgegaan. 39En Hij predikte in hun synagogen, door geheel Galilea, en wierp de duivelen uit. 40En tot Hem kwam een melaatse, biddende Hem, en vallende voor Hem op de knieen, en tot Hem zeggende: Indien Gij wilt, Gij kunt mij reinigen. 41En Jezus, met barmhartigheid innerlijk bewogen zijnde, strekte de hand uit, en raakte hem aan, en zeide tot hem: Ik wil, word gereinigd! 42En als Hij dit gezegd had, ging de melaatsheid terstond van hem, en hij werd gereinigd. 43En als Hij hem strengelijk verboden had, deed Hij hem terstond van Zich gaan; 44En zeide tot hem: Zie, dat gij niemand iets zegt; maar ga heen en vertoon uzelven den priester, en offer voor uw reiniging, hetgeen Mozes geboden heeft, hun tot een getuigenis. 45Maar hij uitgegaan zijnde, begon vele dingen te verkondigen, en dat woord te verbreiden, alzo dat Hij niet meer openbaar in de stad kon komen, maar was buiten in de woeste plaatsen; en zij kwamen tot Hem van alle kanten.
Paina Enter korostaaksesi tämän jakeen, lisätäksesi muistiinpanon tai kopioidaksesi sen. Nuolinäppäimillä siirryt seuraavaan jakeeseen.
Jakeiden numerointi noudattaa valittua käännöstä ja voi muutamassa luvussa poiketa yhdellä jakeella.